Tunnetusti jätän asiat aina viime tippaan, joten niin kävi tämän bloginkin kanssa. Mutta hei, parempi myöhään kun ei milloinkaan :)Elikkä 9.8 olisi tarkoitus lähteä Au parikiksi Amerikkaan. Ensin viikoksi New Yorkin Training Schooliin, josta matka jatkuu Berkeleyn kautta Seattleen. Reilut pari viikkoa jäljellä ja kyllä nyt alkaa jännittäämään..
Vielä on asioita osittain hoitamatta, yllätys sekin :D Olen tiennyt jo pitkään lähdöstäni, mutta kun asioita ei osaa hoitaa ajoissa niin ei vaan osaa!! Siinäpä onkin yksi osa-alue, jota voisi yrittää seuraavan vuoden aikana kehittää. Toisaalta on tosi odottavainen fiilis ja on hienoa toteuttaa unelmansa, mutta sitten on myös se toinen puoli, joka ajattelee, että oonko nyt ihan hullu kun lähden vuodeksi pois ja jätän kaikki ystäväni ja perheeni tänne?? Uskon silti, että vuodesta tulee tosi mahtava, tutustun uusiin ihmisiin, opin paljon uutta, ja yksi tärkeimmistä asioista: opin kunnolla englannin kielen (jossa en tällä hetkellä ole kovinkaan kummoinen) .
Perheeni vuoden aikana tulee olemaan, yksinhuoltajaäiti K, sekä hänen kaksi poikaansa M 5 vuotta ja O 1,5 vuotta :) Pojat vaikuttavat mielettömän ihanilta ja ovat myös kivan ikäisiä, koska eniten aikaa olen viettänyt juuri tämänikäisten lasten kanssa. Lennän koululta aluksi Berkeleyyn, koska perhe viettää kesät siellä ja syyskuusssa olisi tarkoitus sitten lentää Seattleen, jossa vietämme pääosan vuodesta. Sateinen Seattle ei aluksi kuulostanut ihan juuri siltä kaupungilta, jossa olisin halunnut vuoteni viettää, mutta kuulemma se on erittäin kaunis kaupunki ja perhe vaikuttaa ihanalta ja se on tärkeintä. Sitä paitsi en mä ole sokerista tehty ;>
Yritän tänne nyt sitten tasaisin väliajoin kirjoitella ja kertoa ihan arkipäiväisistä jutuista (ja ehkä joskus myös jotain extraa luvassa). Ainakin rakkaat kotisuomeen jäävät ystäväni saavat sitten lukea, että kuinka pieni tyttö pärjää isossa maailmassa ;)
Jännittyneissä tunnelmissa tulen viettämään seuraavat kaksi viikkoa, iiiik! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti