Täällä ollaan!

Ensimmäinen viikko lähti käyntiin Amerikassa maanantaina 9.8. täällä ollaan koettu jo niin ylä-kuin alamäkiäkin. Itse maanantai oli päivistä kamalin. Koko lentomatkan Saksasta Usaan mieletön mahakipu, joka jatkui sitten perille päästyäni oksennustautina.. sehän oli juuri sitä mitä ekasta päivästä odotin :D Onneksi mulla oli kaksi loisto hoitajaa koululla, joten kiitos Janiika ja Roosa, en olisi pärjännyt ilman teitä ;)
Tiistai alkoi hieman valoisimmissa tunnelmissa, vaikka väsymys oli aika kova. seitsemältä herätys, aamupalalle ja oppitunneille jotka kestivät 8.30?- 18.00, no okei, kyllä meillä siinä välissä syötiin ja pari taukoakin pidetiin, mut aika pitkiä päiviä silti. Tiistain tunnilla esittelin itseni 35 muulle au pairille, jotka ovat tulossa jokseenkin samaan suuntaan kanssani, mutta vaan kaksi heistä tulee Seattleen ja yllätys, yllätys Saksalaisia molemmat.. koko koulussa oli noin 230 ihmistä joista noin 150 oli Saksalaisia, kuulin siis viikon aikana varmasti enemmän saksaa kun engantia :D niin, palatakseni vielä siihen esittelyyn.. mielestäni oli aika hauskaa, että tälläinen esiintymiskammoinen ihminen kuin minä, puhuu ihan rennosti englantia, toisin kun jos ois pitänyt puhua Suomea oisin ollut ihan hermona. tiedän, olen outo!! :D tiistai iltana meillä oli kansainvälinen laulu-ilta, jossa kaikki maat esitti vuorollaan jonkun laulun omalla kielellään. me suomalaiset oltiin kyllä kaikista parhaita esityksellä pää-olkapää-peppu... jonka kaikki joutuivat leikkimään meidän kanssa :D saatiin isoimmat aploodit, go Suomi! ;)
Keskiviikko alkoi jo mennä rutiinien mukaan, oppitunteja koko päivä ja tehtiin ryhmätöitä. Meidän viiden hengen ryhmä teki mm. 1-2 vuotiasta. niiden sosiaalisista taidoista, kehityksestä, leikeistä yms. aluksi en ollut yhtään innostunut koko jutusta, mutta kyllä se sitten loppujen lopuksi oli ihan mukavaa :)) illalla meille oli puhumassa "poliisi" kaikkeen turvallisuuteen liittyvistä asioista. Se oli niin hauska esitys ja musta tuntui et kaikki keskittyi enemmän meihin suomalaisiin kun siihen esitykseen, naurettiin vissiin liian kovaa :D
Torstaina oli aamulla muutama oppitunti, jonka jälkeen lähdettiin New York cityyn. SE OLI VAAN NIIN TÖRKEEN HIENO PAIKKA! täytyy mennä joskus uudestaan, koska lähinnä istuttiin bussissa ja kierrettiin ympäri kaupunkia . ensi kerralla sitte enemmän kävelyä ja paikkoihin tutustumista ja shoppaamista :D vaikka ostin mä pakolliset I love NY t-paidat ;)
Perjantaina olikin jo aika lähteä hostperheisiin. Ei ollut mukava hyvästellä Suomen tyttöjä, kun oli ollut koko viikon niin tiivisti yhdessä. ois voinut luulla, että ollaan tunnettu kauemminkin :D perjantaina kumminkin lähdettiin 9.00 busseilla lentokentälle, josta tulin Dallasin kautta San Fransiscoon. Olin illalla seitsemältä perillä ja Hostäiti Kate oli mua kentällä vastassa. Olihan se vähän outo tilanne nähdä ekaa kertaa, mutta kaikki meni tosi hyvin. Kierreltiin ympäri San Fransiscoa, käytiin ruokakaupassa ja tultiin tänne Katen vanhempien luo Berkeleyhyn, kävin suihkussa, luin ja menin nukkumaan ja nukahdin kyllä saman tien.
Lauantaina kun heräsin (ja muuten vielä ihan sairaan aikasin) olin ihan pihalla, että missä oon. piti vähän aikaa kelata, että hetkinen.. ainiin :D kävin heti koneella kun ajattelin, että teitä suomi ystäviä on siellä ja niin muutama olikin :) kävin aamupalalla ja sain housebookin missä on kaikkea hyödyllistä informaatiota esim. kotitöistä mitä mun tarvitsee tehdä, turvallisuudesta yms. tulin lukemaan sitä tänne ylös ja oli vähän paha mieli ja ikävä kaikkia ja ekaa kertaa sellanen olo, että mitä mä täällä oikeen teen, mutta se meni onneksi ohi kun syötiin Katen kanssa päivällistä ja hän kertoi, että oon hänen mielestään tosi rohkea kun uskalsin lähteä tänne ja että puhun hyvää englantia (mikä ei kyllä mun mielestä pidä yhtään paikkaansa) mut anyway tuli paljon parempi mieli :) käytiin hakemassa mulle kaupungista uus adapteri, koska ainut johto joka ei sopinut suomesta ostamiin oli tietokoneen laturi (tietenkin se tärkein) mutta nyt on sekin hankittu :) ja samalla haettiin uus liittymä, joten ystävät laitan teille pian uuden numeron josta mut saa jatkossa kiinni :)
Tässä teille ekaa viikkoa. Huomenna mennään lasten isän Michaelin luo lounaalle ja näen lapset ekaa kertaa, hiukan jännää, mut samalla myös odotan sitä, koska täällä on vähän outoa ja turhan hiljaista ilman heitä :)
Pahoittelen että tästä tuli nyt näin pitkä, mutta kun oli niin paljon kerrottavaa. lukeekoon ken jaksaa ;)