torstai 7. heinäkuuta 2011

Normipäivä

Tänään ei tapahtunut niin sanotusti mitään kummempia. Ollaan puistoiltu kahdesti, leikitty uima-altaalla, nautittu auringosta, syöty, naurettu, vähän hermoiltukkin ja laulettu (lapset mm. tykkäs kun räppäsin pikku G:n vanhoja lauluja:D).

Outoa oli kun hostäiti kysyi mitä tahtoisin tehdä ensi keskiviikkona, kun on mun "läksiäiset". Siis oikeesti, ens viikon keskiviikkona, apua! Tämä siis siksi, että mun viimeinen työpäivä on ensi viikon torstai, koska pojat lähtee perjantaina isänsä kanssa Hawaiille. Enää siis viisi työpäivää jäljellä. No kumminkin, nyt lopetan tän kauhistelun ja jatketaan.. kerroin siis haluavani mennä katsomaan lähistöllä sijaistsevia jättipuita, jotka ovat kuulemma ihan huikean upean näköisiä ja KOKOISIA ja halauavani hostäidin tekemää hyvää meksikolaista ruokaa illalliseksi, mun mielestä aika vaatimattomat toiveet, eikö?:D Katsotaan nyt sitten mitä keskiviikkona tapahtuu, tämän perheen tunteneena (voiko noin sanoa?) ei mitään ihmeellistä!

Sain tänään iloisia uutisia.. kaikkien vastoinkäymisten jälkeen saan kun saankin Ainon tänne huomenna vieraakseni. Vietetään eka yö täällä Berkeleyssa ja tokaksi yöksi mennään San Franciscoon, että päästään vähän bailaamaankin ;) Odotan huomista ja koko viikonloppua kovasti!

Olin tänään yöpuku päällä jo kello kahdeksan illalla, ai miten niin tää kuuma ilma väsyttää? Lisäksi väsymystä lisää ehkä vähän mun ihan toivoton juoskulenkkiyritelmä. Täällä on vaan ihan turha ees haaveilla juoksemisesta tällä kunnolla, kun tää maasto on niin hemmekon mäkistä, alamäet kyllä menis helposti juosten ja lujaa;)

Jos sitä sitten yrittäis mennä ajoissa nukkumaan.. niin tai siis jos joskus nukahtaisi niin sekin ois jees, on ollut taas sellasta pyörimistä parit viime yöt, ettei mitään järkeä. No pian pääsee ihka omaan sänkyyn nukkumaan!:))

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti