Joululahjat tuli lähetettyä edellisviikon keskiviikkona kohti Suomea ja onneksi olin ostanut niin pieniä lahjoja, että sain ne pakattua melkosen pieneen laatikkoon. lähettäminen ei ollut niin kallista kun luulin :) nyt tarvii vaan toivoa, että lahjat pääsevät perille, eikä tulli availisi paketteja tai muuten kaikki menee aivan sekaisin :D
nyt on vierähtänyt yli viikko akselilla Berkeley-San Fransisco ja huomenna olisi tarkoitus lentää takaisin Seattleen. viikko on ollut aika erikoinen, mutta on ollut myös paljon vapaata ja oon saanut rentoutua ja nähdä ja tutustua enemmän ihanaan San Fransiscon kaupunkiin. Olen aivan rakastunut Friscoon ja toivon, että saisin asua koko vuoteni täällä, hah. täällä on vaan aivan mielettömiä rakennuksia, voisin kävellä päivä kaudet ympäri kaupunkia ja vain katsella kauniita taloja, lisäksi ilmasto on ihan erilainen kun Seattlessa, vaikka ei täällä mikään kuuma ole, niin ei sada luntakaan :D ja tietty palmut on kanssa aina plussaa. niin siis tän viikon aikana kun olen ollut täällä niin Seattlessa on satanut lunta. naurattaa yli kaiken se, että kun siellä on satanut sen noin 5 senttiä lunta niin heti oli suljettu kaikki koulut yms. :D jos meillä olis sama juttu Suomessa niin kaverit meidän ei tarvis käydä koulua moneen kuukauteen :D
edellisviikonloppuna kun tulin tänne, lapset menivät isänsä luo San Fransiscoon ja minä tulin berkeleyyn hostäitini vanhempien luo. He ovat paljon mukana kirkon toiminnassa ja lauantaina olinkin heidän kanssa vapaaehtoistyössä kirkolla tekemässä lasten kanssa joulukoristeita. se oli itseasiassa aika mukavaa hommaa ja monet tulivat juttelemaan kanssani/ kyselemään että kukas sinä olet kun ei olla sua ennen nähty.. siinä sai sitten monelle selittää saman tarinan ja ihmiset olivat äärettömän kiinnostuneita kyselemään kaikkea Suomesta :)
sunnuntaina otin rennosti, tein pitkän kävelylenkin ympäri berkeleyta ja katselin elokuvia/luin kirjaa. lainasin lauantaina kirjastosta Sophia Kinsellan remember me? ja kaksi päivää meni kun olin lukenut 400 sivuisen kirjan, pidin siitä kovasti<3
maanantai aamuna oli aikainen herätys, koska minun piti hakea lapset friscosta ja tuoda heidät tänne isovanhempien luo berkeleyyn. se sujui yllättävän hyvin, paitsi että lasten isä ei ollut tietoinen tästä järjestelystä ja luuli että vietän heidän kanssaan päivän friscossa. siinä oliki sitten kiva selittää, että ei mulle on kyllä sanottu, että vien lapset berkeleyyn ja tuon heidän huomenna takaisin. no, isä pakkasi nopeasti vaatteet pojille ja pian sitä tultiin metrolla tänne ja sitten olinkin loppu päivän vapaalla :) niin ja tapasin friscossa nyt myös ekaa kertaa hostisän uuden naisystävän. en oikeen tiedä mitä hänestä ajattelisin.. ihan mukavan oloinen, mutta jotenkin vaikutti kovasti mielistelevän, ja mä en tykkää mielistelijöistä. no tuskin tulee häntä kovin usein tavattua ja voihan hän olla todella mukava jos saisi paremmin tutustua.
Isovanhemmat lähtivät toisen tyttärensä luo virginiaan viettämään kiitospäivää aikaisin tiistai aamuna, joten aloitin työni heti kun pojat heräsivät 6.30. oli siinä aika äidillinen olo, kun tein aamupalaksi puuroa ja kananmunia, puin kavereille vaatteet päälle ja pakkasin loput tavarat. oli melkoinen näky kun poistuin talosta kahden pojat, rattaiden, laukun ja matkalaukun kanssa. oli siis myös oma laukku mukana, koska vietin seuraavat pari yötä friscossa, jottei tarvisi sählätä edes takaisin metrojen kanssa. mentiin ensin bussilla metroasemalle, otettiin metro ja käveltiin metrolta poikien isän luo. voin kertoa, että en tee sitä enää koskaan tuollaisen tavaramäärän kanssa, eikä ne ongelmat vielä siihen loppuneet kun pääsin perille. tunntetusti olen aina ollut maailman surkein avainten ja lukkojen kanssa, joten en tietenkään saanut ovea auki :D noin 15 minuutin yrityksen jälkeen ajattelin yrittää takaovea jos se olisi helpompi, mutta ei. jätin pojat leikkimään takapihalle ja menin yrittämään uudelleen etuovea.. kävelin kohti ovea ja huomasin, että kaikki tavaramme olivat hävinneet.. pikkunen paniikki siinä meinas sitten tulla, kun oli rattaat ja matkalaukut + laukut yms. hävinneet ja laukussa oli mm. passini ja puhelin :D huomasin kumminkin, että etuovi oli auki ja astuin sisään ja siellä oli hostisäni naapuri, joka käy asunnossa aina välillä hakemassa faksejaan (hänen faksinsa on siis hostisäni asunnossa, älkää kysykö miksi). hän oli ystävälisesti kantanut kaikki tavarat sisälle ja opetti minua avaamaan lukon, siihen oli tietty oma niksinsä :) päästiinpä ainakin poikien kanssa sisälle, hih.
loppupäivä meni lasten kanssa leikkiessä ja käytiin myös lähipuistossa leikkimässä, O ihastui liukumäkeen ja laski sen alas n. 30 kertaa. illalla olin niin poikki, että hengasin vaan talolla, katsellen nettitv:tä.
Keskiviikko oli ihana aurinkoinen päivä. aamupäivällä lähdettiin poikien kanssa puistoon, ei kuitenkaan samaan missä oltiin edellispäivänä vaan vähän pidemmälle, se oli mielettömän iso ja oli ylhäällä kukkulalla. sieltä oli mieltettömät maisemat kohti San Fransiscon downtownia. poikien isä antoi meille jätskirahaa ja neuvoi reitin yhteen kaupungin parhaimpaan jäätelöpaikkaan. siellä käytiin sitten vähän herkuttelemassa. mä söin suklaata + vanilijaa minttuhippusilla, M halusi vaniljaa ja O sai suklaakeksin. Oli hyvää, namnam. jätskin jälkeen käytiin läheisessä leipomossa/kahvilassa, koska isä halusi ranskanleipää kiitospäiväksi. Siellä oli mieltetön jono ja lopuksi sainkin kuulla, että kaikki leivät oli jo myyty. höh.
O:n päiväunien jälkeen lähdettiin uudelleen kävelylle, yritin etsiä jotain siistiä paitaa kiitospäiväksi, mutta ei siitä lähikaduilta oikeen mitään löytynyt. Liikkeet olivat samantyyppisiä, kuin jossain espanjan kaduilla, sellasia kojuja. niissä oli lähinnä biletoppeja, enkä mä ihan sellasta aatellut pukea päälleni hienolle illalliselle ;D Keskiviikon työpäivän jälkeen lähdin ulos syömään, kävin myös taidegalleriassa ihastelemassa upeita maalauksia ja kaupassa ostamassa itselleni pari roskalehteä iltalukemiseksi.
Torstaina nukuin pitkään. kirjoittelin kavereiden kanssa koneella ja lähdin kävelylle ihanaan aurinkoiseen päivään. kävelyn jälkeen aloin valmistumaan kiitospäiväillalliselle, jota siis vietimme hostisän asunnossa. Siellä oli hostisä + pojat ja heidän ystävä perheensä, johon kuului mies, vaimo ja pieni suloinen tyttö. Hostisän naisystävä tuli vasta myöhään illalla, koska oli veljensä luona syömässä. Ruoka oli hyvää, seurasta en niin tiedä :D tämä pariskunta oli jokseenkin aika erikoinen, eivätkä he oikeastaan kiinnittäneet minkäänlaista huomiota minuun. lisäksi naisen nauru oli ehkä maailman rasittavin ja hän nauroi koko ajan.. ehehehheheheeeee... :D lähdin puoli kymmenen maissa metrolla takaisn berkeleyyn, koska halusin olla perjantai aamuna täällä, että saan nukkua rauhassa.
perjantaina nukuin melkosen pitkään, tein rauhassa aamupalaa ja laitoin itseäni valmiiksi. lähdin katsastaman ensimmäistä kertaa San Fransiscon keskustaa. kaupunki oli mitä mahtavin ja paljon liikkeitä. mutta koska oli kiitospäivän jälkeinen päivä, sitä kutsutaan täällä pimeäksi perjantaiksi, oli kaikissa kaupoissa ale ja ihmisiä oli liikkeellä se noin miljoona. itse kun kärsin pienestä ahtaanpaikankammosta, en oikeen nauttinut liikkeissä sisällä olemisessa, siellä kun ei mahtunut kävelemään, kääntymään, ei yhtään mitään. sain kumminkin ostettua hostperheelle joululahjat ja O:lle myös synttärilahjan. On hyvä, että voin jättää ne nyt tänne kun he kumminkin viettävät joulun täällä. shoppailun jälkeen palasin tänne, tein ruokaa ja aloin katsomaan leffoja, jotka hostisoäiti oli minulle hankkinut. loppuilta meni rennoissa merkeissä.
tänään en ole tehnyt MITÄÄN. hengannut talolla, katsonut monta, monta leffaa.. syönyt ja PALJON (ens viikolla alkaa muuten taas terveellisesti syöminen). lisäksi paketoin joululahjat. pian pitäisi alkaa pakkaamaan kamoja ja siivota tää talo, oon saanut tästä parissa päivässä melkosen kotosan näkösen :D toisaalta odotan innolla huomista, että pääsee taas kotiin, mutta siellä on niiin kylmä.. hrr.. en voi enää koskaan palata takasin Suomeen, kun jäädyn jo -4 asteessa :D
Lisäksi haluan kirjoittaa yhdestä asiasta, joka mua kovasti harmittaa.. nimittäin sen jälkeen kun olen tänne tullut, on alkanut hirveästi lähtemään hiuksia. etenkin viimisen parin viikon aikana. oon erittäin huolissani, koska mulla ei ole koskaan ollut mikään paksu tukka ja jos mun hiukset lähtee tällä vauhdilla niin olen pian kalju. en sitten tiedä, että mistä johtuu.. onko mulla jotain stressiä? vai johtuuko jostain ruoka-aineen puutoksesta vai tästä jenkkivedestä, jossa on enemmän klooria kun meidän vedessä. anyway haluisin kovasti pitää hiukseni päässäni, jos jollain on jotain hyviä vinkkejä niin otan mielelläni vastaan :)
Janiika & Roosa
