Nonniin, nyt ollaan päästy vihdoin kesäkuun loppuun asti ja huomenna saadaankin nauttia ihanan aurinkoisesta heinäkuun ensimmäisestä päivästä, tai ainakin täällä meillä päin :)
Tänään oli tosi pitkä ja raskas päivä. Ensin K oli kirjoittanut mun aikatauluun työpäivän alkamisajan väärin ja heräsin sitten kaksi tuntia turhan aikaisin, no käytin sen sitten hyväkseni ja lähdin lenkille, mutta silti vähän harmitti kun olisi kerrankin saanut nukkua tosi pitkäään. Myöhemmin lähdin lasten kanssa kohti San Franciscoa lasten isän luo ja siellä sitten leikittiin, luettiin, piirreltiin ja käytiin ostamassa mulle uusi matkalaukku. Hintaa laukulla oli huikeat 30$, joten toivon sydämeni pohjasta, että se säilyy ehjänä Suomeen asti :D
Lasten isä oli yllättäen myöhässä sellaset puoli tuntia ja sitten sain juosta sen laukkuni kanssa pää kolmanteja jalkana, että ehdin viimiseen suoraan junaan, joka tulee tänne Berkeleyhyn. Ja junareissun jälkeen raahasin laukun vielä kotiin kävellen ja voin kertoa, että olin niiin poikki kun pääsin kotiin. Jos nyt olisin fiksu niin olisin jo nukkumassa, kun huomenna on herätys 6.30, mut vielä pitäisi siivota huone, pestä vähän pyykkiä ja teetäkin tekis mieli keittää :) Mä en vaan osaa koskaan mennä nukkumaan ajoissa, oon niin henkeen ja vereen iltaihminen ja voin kertoa, että toi huominen herätys, joka on muuten jo kolmas aikainen herätys tällä viikolla, vähän ketuttaa. Mä oon aamusin aina niin kiukkunen :D
Oon muuten tainnut unohtaa kertoa teille, että oon luvannut majoittaa yhden Suomalaisaupparin, joka on siis Seattlesta tänne meille perjantaista sunnuntaihin, eli jee mulla on viikonlopuksi seuraa ja pääsen vielä puhumaan suomea.. ja voi olla, että te rakkaat saatte jopa pitkästä aikaa jotain kuvia tänne :D Mutta joo, tällästä tänään.. mä meen nyt hoitamaan noita ihania hommia ja aloitan tärkeimmästä, eli meen siis laittamaan veden kiehumaan;) Ihanaa viikonloppua!<3
torstai 30. kesäkuuta 2011
keskiviikko 29. kesäkuuta 2011
Kesäkuun 29
Tänään oli vähän erilainen työpäivä. Herättiin kaikki aikaisin ja otettiin suunnaksi San Francisco, koska K:lla oli hammalääkäri. Me pyörittiin sitten reilu tunti poikien kanssa pitkin katuja, kun kaikki liikkeet oli vielä suljettuina, tai no käytiinhän me tietty starbucksissa syömässä ne 400 kalorin mustikkamuffinssit ;) K:n tultua hammaslääkäristä sain pari tuntia omaa aikaa ja kiertelin ympäri ämpäri ciscon katuja, kävin myös ostamassa lehden ja linnoittauduin uudestaan starbucksiin, tällä kertaa kyllä teen kera. Myöhemmin vein O:n päikkäreille, kun K ja M viettivät laatuaikaa kahdestaan ja O:n herättyä mun työpäivä loppui. Aika iisi päivä siis!!
Töiden jälkeen kävin ekaa kertaa kirpputorilla, oli ihan siisti melkoisen pieni paikka, mutta en löytänyt mitään ostamisen arvoista. Musta täällä kirppisvaatteet on paljon kalliimpia suomeen nähden ja tuntuu, että jostain halppiskaupasta olisin saanut parempikuntoisen vaatteen vielä halvemmalla, no tulipa ainakin sekin koettua :) Koska olin töiden jälkeen vielä san franciscossa niin pitihän kotimatkalla pyörähtää keskustassakin, siis ihan taas vaan katselemassa. Mulla on tosin yks juttu mikä mun pitäis vielä ennen kotiinlähtöä oikeesti ostaa, mutta kai sen nyt tietää, että kun näkee sän täydellisen vaatekappaleen mielessään, niin eihän sellasta nyt kaupasta löydy, ei sitten varmasti! Nooo.. kumminkin astuin vahingossa mangoon ja heti sisälle astuessa mun edessä oli täydelliset housut ja niissä lappu -70%.. voin kertoa, että ne oli ihan pakko ostaa, mutta hintaa ei tosiaan ollut kun sen 17$ niin annan itselleni anteeksi;)
Lopuksi kävin vielä kiinalaisessa syömässä ja jälkkäriksi tuli taas syötyä sitä jätskiä.. sain kyllä tällä kertaa toisen pallon väärää jätskiä, eikä se ollut niin hyvää kun se olisi ollut mitä pyysin, mutta huomasin sen niin myöhään etten jaksanut enää kääntyä takaisin :D Tän päivän ruokailujen jälkeen oli taas niin pallo olo, että oli pakko lähteä lenkille ja 50 minsan juoksujen jälkeen mielikin muuttui jo paljon paremmaksi ja energisemmäksi ja pompin vielä sisälle päästyä radion biisien tahdissa kun mikäkin sekopää :D
Nyt kello on vähän yli yhdeksän ja vielä pitäisi jaksaa venytellä ja sitten ajattelin käperyä pariksi tunniksi peiton alle lukemaan blogeja tai cecilia ahernin kirjaa. Enää yksi päivä kesäkuuta jäljellä, mä odotan jo niin paljon heinäkuuta.. entäs te?:)
Töiden jälkeen kävin ekaa kertaa kirpputorilla, oli ihan siisti melkoisen pieni paikka, mutta en löytänyt mitään ostamisen arvoista. Musta täällä kirppisvaatteet on paljon kalliimpia suomeen nähden ja tuntuu, että jostain halppiskaupasta olisin saanut parempikuntoisen vaatteen vielä halvemmalla, no tulipa ainakin sekin koettua :) Koska olin töiden jälkeen vielä san franciscossa niin pitihän kotimatkalla pyörähtää keskustassakin, siis ihan taas vaan katselemassa. Mulla on tosin yks juttu mikä mun pitäis vielä ennen kotiinlähtöä oikeesti ostaa, mutta kai sen nyt tietää, että kun näkee sän täydellisen vaatekappaleen mielessään, niin eihän sellasta nyt kaupasta löydy, ei sitten varmasti! Nooo.. kumminkin astuin vahingossa mangoon ja heti sisälle astuessa mun edessä oli täydelliset housut ja niissä lappu -70%.. voin kertoa, että ne oli ihan pakko ostaa, mutta hintaa ei tosiaan ollut kun sen 17$ niin annan itselleni anteeksi;)
Lopuksi kävin vielä kiinalaisessa syömässä ja jälkkäriksi tuli taas syötyä sitä jätskiä.. sain kyllä tällä kertaa toisen pallon väärää jätskiä, eikä se ollut niin hyvää kun se olisi ollut mitä pyysin, mutta huomasin sen niin myöhään etten jaksanut enää kääntyä takaisin :D Tän päivän ruokailujen jälkeen oli taas niin pallo olo, että oli pakko lähteä lenkille ja 50 minsan juoksujen jälkeen mielikin muuttui jo paljon paremmaksi ja energisemmäksi ja pompin vielä sisälle päästyä radion biisien tahdissa kun mikäkin sekopää :D
Nyt kello on vähän yli yhdeksän ja vielä pitäisi jaksaa venytellä ja sitten ajattelin käperyä pariksi tunniksi peiton alle lukemaan blogeja tai cecilia ahernin kirjaa. Enää yksi päivä kesäkuuta jäljellä, mä odotan jo niin paljon heinäkuuta.. entäs te?:)
maanantai 27. kesäkuuta 2011
Kesäkuun 28
Niinkuin varmasti jokaisella naisella myös minulla on välillä sellasia ulkonäköongelmia, että tekisi mieli lyödä päätä seinään ja kovaan! Varsinkin tämän jenkeissä vietetyn vuoden jälkeen mun syömistottumukset on muuttuneet aika radikaalisti ja sen seurauksena myös kropassa on tapahtunut aika suuria muutoksia. Esim. olen ihan varma, että reiteni ovat kaksi kertaa isommat kun tänne tultaessa ja niin on ilmeisesti käynyt myös pohkeille, peppu nyt on ihan menettänyt mallinsa ja löystynyt ja mahaa ja jenkkakahvojakin löytyy paaaaljon enemmän, eikä ees viittitä alkaa puhumaan selluliitista :D Ei siis ihan totta!! Eihän toi nyt pidä paikkaansa (täysin;)), mutta muutoksia on kyllä tapahtunut ja valitettavasti sinne huonompaan suuntaan ja tämän kaiken oon aiheuttanut ihan itse itselleni, eli neiti on hyvä ja katsoo peiliin vaan, tosin sinne peiliin tuijottaessa saattaa tulla itku, kun näky ei ole yhtään se mitä sen haluaisi olevan!
Vaihdan joka toinen päivä mielipidettäni siitä oonko tyytyväinen kroppaani vai enkö.. tai joka tunnin välein oikeastaan. Ja sitten loppujen lopuksi mietin, kuinka pinnallinen oon ja ihan kun se miltä näytän vaikuttaisi siihen mitä muut musta ajattelevat ihmisenä..ja loppujen lopuksi mitä väliä sillä edes on mitä ne musta ajattelevat? Varmasti tiedän sen, että mun ystävät pysyis mun ystävinä eikä ajattelis pahaa musta, vaikka olisin 50 kiloa painavampi. Ja mä en ole, ehkä muutaman hassun kilon, mutta se ottaa jotenkin tosi koville, koska oon niin monta viimistä vuotta pysynyt siinä samassa tietyssä painossa. Eikä mua huoleta nyt mikään kahden kilon lisäpaino vaan se, että se lähtee tästä vaan nousemaan ja nousemaan, enkä enää koskaan ole tyytyväinen omaan peilikuvaani!
Mua myös naurattaa ehkä jossain määrin lauselma "tyytyväinen omaan vartaloonsa". Vaikka olen ollut kuinka pieni ja hyvässä kunnossa, on silti aina löytynyt jotain parannettavan varaa, koskaan ei voi olla itseensä täysin tyytyväinen (puhun siis omasta puolestani). Ja nyt sitten kun katson itseäni peilistä meinaa oikeasti itku tulla..ja miksi?? Muutaman lisäkilon ja löystyneiden reisien vuoksi, jotka varmaan saan kuntoon kotiintultaessa jos vaan tarpeeksi haluan. Siihen pitäisi riittää vanhoihin ruoka- ja liikuntatottumuksiin palaaminen ja antaa itselle muutamia kuukausia aikaa, eikä odottaa, että kaikki käy vaan sormia napsauttamalla. Miksi annan ulkonäköni tuottaa itselleni niin paljon paineita ja mielipahaa? Miksi oikeesti stressaan näin naurettavasta asiasta.. nyt kun alan tätä tarkemmin miettimään alkaa vaan naurattamaan :D
Mahdun edelleen 34 koon vaatteisiin ja samaan tuumakokoon farkuissa kuin tänne tultaessa, tosin mun lempifarkut ei mee enää jalkaan reisien kohdalta, mutta mulla on ollut ne farkut varmaan ysiluokasta asti eli onko jokin ihme :D Ja onko jokin ihme, että ne reidet on vähän kasvanut tän vuoden aikana, kun on tullut syötyä noin kymmenen kiloa enemmän sokeria kun varmaan viimisten vuosien aikana yhteensä. Rakkaat hampurilaiset, pizzat ja sipsit palaan takaisin luoksenne ja unohdan muffinssit, cupcaket ja keksit!!!
Mulla on niin ikävä omaa vanhaa kuntosalia ja kaikkia ihania ryhmäliikuntatunteja, toivottavasti pääsen takaisin vanhaan rytmiin ja alan käymään siellä säännöllisesti n. 3-4 kertaa viikossa ja nyt oon myös alkanut nauttimaan jossain määrin juoksemisesta, eli toivottavasti sekin pysyisi jatkossa mukana :) Kyllä se kaikki vielä iloksi muuttuu, kun on tarpeeksi tahtoa, eikä ota elämää liian vakavasti, niinkun mä teen ihan liian usein :D Tästä tuli nyt tällänen postaus missä ei ole päätä eikä häntää, mutta uskon, että maailmassa on monia samankaltaisia tyttöjä/naisia, jotka stressaavat samanlaisista turhuuksista kun minäkin. Tämä on meille kaikille, ei saa stressata liikaa, elämästä pitää myös joskus nauttia ja kaikki järjestyy aikanaan :)
Vaihdan joka toinen päivä mielipidettäni siitä oonko tyytyväinen kroppaani vai enkö.. tai joka tunnin välein oikeastaan. Ja sitten loppujen lopuksi mietin, kuinka pinnallinen oon ja ihan kun se miltä näytän vaikuttaisi siihen mitä muut musta ajattelevat ihmisenä..ja loppujen lopuksi mitä väliä sillä edes on mitä ne musta ajattelevat? Varmasti tiedän sen, että mun ystävät pysyis mun ystävinä eikä ajattelis pahaa musta, vaikka olisin 50 kiloa painavampi. Ja mä en ole, ehkä muutaman hassun kilon, mutta se ottaa jotenkin tosi koville, koska oon niin monta viimistä vuotta pysynyt siinä samassa tietyssä painossa. Eikä mua huoleta nyt mikään kahden kilon lisäpaino vaan se, että se lähtee tästä vaan nousemaan ja nousemaan, enkä enää koskaan ole tyytyväinen omaan peilikuvaani!
Mua myös naurattaa ehkä jossain määrin lauselma "tyytyväinen omaan vartaloonsa". Vaikka olen ollut kuinka pieni ja hyvässä kunnossa, on silti aina löytynyt jotain parannettavan varaa, koskaan ei voi olla itseensä täysin tyytyväinen (puhun siis omasta puolestani). Ja nyt sitten kun katson itseäni peilistä meinaa oikeasti itku tulla..ja miksi?? Muutaman lisäkilon ja löystyneiden reisien vuoksi, jotka varmaan saan kuntoon kotiintultaessa jos vaan tarpeeksi haluan. Siihen pitäisi riittää vanhoihin ruoka- ja liikuntatottumuksiin palaaminen ja antaa itselle muutamia kuukausia aikaa, eikä odottaa, että kaikki käy vaan sormia napsauttamalla. Miksi annan ulkonäköni tuottaa itselleni niin paljon paineita ja mielipahaa? Miksi oikeesti stressaan näin naurettavasta asiasta.. nyt kun alan tätä tarkemmin miettimään alkaa vaan naurattamaan :D
Mahdun edelleen 34 koon vaatteisiin ja samaan tuumakokoon farkuissa kuin tänne tultaessa, tosin mun lempifarkut ei mee enää jalkaan reisien kohdalta, mutta mulla on ollut ne farkut varmaan ysiluokasta asti eli onko jokin ihme :D Ja onko jokin ihme, että ne reidet on vähän kasvanut tän vuoden aikana, kun on tullut syötyä noin kymmenen kiloa enemmän sokeria kun varmaan viimisten vuosien aikana yhteensä. Rakkaat hampurilaiset, pizzat ja sipsit palaan takaisin luoksenne ja unohdan muffinssit, cupcaket ja keksit!!!
Mulla on niin ikävä omaa vanhaa kuntosalia ja kaikkia ihania ryhmäliikuntatunteja, toivottavasti pääsen takaisin vanhaan rytmiin ja alan käymään siellä säännöllisesti n. 3-4 kertaa viikossa ja nyt oon myös alkanut nauttimaan jossain määrin juoksemisesta, eli toivottavasti sekin pysyisi jatkossa mukana :) Kyllä se kaikki vielä iloksi muuttuu, kun on tarpeeksi tahtoa, eikä ota elämää liian vakavasti, niinkun mä teen ihan liian usein :D Tästä tuli nyt tällänen postaus missä ei ole päätä eikä häntää, mutta uskon, että maailmassa on monia samankaltaisia tyttöjä/naisia, jotka stressaavat samanlaisista turhuuksista kun minäkin. Tämä on meille kaikille, ei saa stressata liikaa, elämästä pitää myös joskus nauttia ja kaikki järjestyy aikanaan :)
Kesäkuun 27
Enää pari päivää noita erittäin mielikuvituksellisia otsikoita ja sitten lopetan, heinäkuussa alkaa kuulkaa ihan uudet tuulet :D Ja siitä tuli mieleenkin, että onko kellään kiinnostusta lukea, että mitä mulle kuuluu sitten kun palailen takasin kotiin tossa kolmen viikon kuluttua? Oon ehkä jäänyt sen verran koukkuun tähän kirjottamiseen, että voisin ainakin pari-kolme kertaa viikossa kirjoitella, että mitä kuuluu ja mitä kaikkea mä rupean kotiin mentäessä hommailemaan. Meinaan toki kyllä sitten hylätä tämän blogin ja tehdä ihan uuden, johon tulisi sitten ihan kaikkea normiarkea, eli siis lifestyleblogi :)
Tää päivä on ollut ihan mielettömän raskas.. aina käy sama juttu, että kun on aikanen herätys niin kun tänään oli 6.30, niin ei varmaan saa unenpäästä kiinni. Nukuin ruhtinaalliset kolme tuntia ja kymmenen tunnin työpäivän jälkeen olin ihan valmis menemään nukkumaan. Onneks nyt sain edes vähän energiaa ja pian ajattelin raahautua alakertaan tekemään itselleni illallista, eli siis salaattia :) Tänään on muuten eka päivä ilman jätskiä, miten oonkaan lainkaan selvinnyt :D
Hain lapset San Franciscosta ja mentiin downtowniin puistoilemaan, että K sai tehtyä rauhassa töitä kotona. Tultiin Berkeleyhyn ja syötiin nopea lounas, jonka jälkeen lähdin uudestaan M:n kanssa puistoon ja siellä kuluihin sitten seuraavat pari tuntia ja siitä seuraavat 3 tuntia vietin sitten molempien poikien kanssa kotosalla. Oon saanut tänään sellasen kasan haleja ja suukkoja ettei mitään järkeä ja tällä kertaa vanhemmalta pojalta! Muta tuntuu, että M ymmärtää, että mä oon lähdössä pian kotiin ja sain myös häneltä kirjeen, jonka saan kuulemma avata sitten ensimmäisellä lennolla kotiin menessä, awwww<3 Huomenna kotiinlähtöön aikaa tasan kolme viikkoa, en pysty käsittämään!!!
P.s enää 12 työpäivää jäljellä!!! :)
Tää päivä on ollut ihan mielettömän raskas.. aina käy sama juttu, että kun on aikanen herätys niin kun tänään oli 6.30, niin ei varmaan saa unenpäästä kiinni. Nukuin ruhtinaalliset kolme tuntia ja kymmenen tunnin työpäivän jälkeen olin ihan valmis menemään nukkumaan. Onneks nyt sain edes vähän energiaa ja pian ajattelin raahautua alakertaan tekemään itselleni illallista, eli siis salaattia :) Tänään on muuten eka päivä ilman jätskiä, miten oonkaan lainkaan selvinnyt :D
Hain lapset San Franciscosta ja mentiin downtowniin puistoilemaan, että K sai tehtyä rauhassa töitä kotona. Tultiin Berkeleyhyn ja syötiin nopea lounas, jonka jälkeen lähdin uudestaan M:n kanssa puistoon ja siellä kuluihin sitten seuraavat pari tuntia ja siitä seuraavat 3 tuntia vietin sitten molempien poikien kanssa kotosalla. Oon saanut tänään sellasen kasan haleja ja suukkoja ettei mitään järkeä ja tällä kertaa vanhemmalta pojalta! Muta tuntuu, että M ymmärtää, että mä oon lähdössä pian kotiin ja sain myös häneltä kirjeen, jonka saan kuulemma avata sitten ensimmäisellä lennolla kotiin menessä, awwww<3 Huomenna kotiinlähtöön aikaa tasan kolme viikkoa, en pysty käsittämään!!!
P.s enää 12 työpäivää jäljellä!!! :)
sunnuntai 26. kesäkuuta 2011
Kesäkuun 26- rakkaus nro 2
Kun nyt kerran alettiin puhumaan rakkauksista.. niin oon kuunnellut seuraavaa biisiä kaks päivää repeatilla putkeen.. Anna Abreu ei kyllä kuulu mihinkään suosikkiartisteihin, mutta tähän ihastuin jotenkin kovasti..
http://www.youtube.com/watch?v=vdf2I9eU-0o
http://www.youtube.com/watch?v=vdf2I9eU-0o
Kesäkuun 26
Mä olen rakastunut!!! ... kuulitte ihan oikein.. ra-kas-tu-nut! Mun uusi rakkauden kohde vaan saattaa aiheuttaa mulle sellasen viiden kilon lisäpainon ennen kun pääsen takasin kotiin :D Koska täällä on Seattleen verrattuna "niiiiin" kuuma, on mulla ollut ehdottoman pakottava tarve ostaa joka päivä jäätelöä! Löysin heti tokana päivänä täältä ihan täydellisen jätskipaikan ja kaiken lisäksi siellä on vielä naurettavan halpaa. Yksi tooosi iso pallo maksaa dollarin ja koska siellä on noin 30 eri makuvaihtoehtoa, on mun tietysti otettava kaksi palloa kerralla, että ehdin maistamaan kaikkia ihanuuksia. Mulla on nyt jo kolme suosikkia: cookie dough, strawberry cheesecake ja mint with chocolate chips.. namnamnam!!!
Onneksi kyseinen jätskipaikka sijaitsee melkein puolen tunnin kävelymatkan päässä, niin tulee sinne mentäessä ja takaisin tultaessa poltettua ees vähän jätskistä aiheutuvia kaloreita;)
Kuva: we <3 it
Onneksi kyseinen jätskipaikka sijaitsee melkein puolen tunnin kävelymatkan päässä, niin tulee sinne mentäessä ja takaisin tultaessa poltettua ees vähän jätskistä aiheutuvia kaloreita;)
Kuva: we <3 it
Kuva: we <3 it
Muutenkin tänään on siis ollut mielettömän rankka päivä. Nukuin 11 tunnin yöunet, joiden jälkeen suuntasin meidän terassille ottamaan aurinkoa kolmeksi tunniksi, hengailin huoneessa kuunnellen hyvää musiikkia ja jutellen ystävien kanssa koneella, lähdin hakemaan sitä hyvää jätskiä ja kävin samalla kirjastossa hakemassa muutaman hömppäromaanin ja sitten oli sellanen tunnin maratonipuhelu suomeksi M:n kanssa :D
Nyt aion lähteä ekalle oikealle lenkille, oon ollut niin laiska koko viikon ja veikkaan ettei toi päivittäinen jätskin syönti ainakaan hirveesti mun kuntoani kohota :D Huomenna palataankin sitten taas arkeen ja lähden hakemaan aikasin poikia isän luota tänne Berkeleyyn..
Ja ainiiin, onnea minun rakkaalle isosiskolleni, joka täyttää tänään 27.6 25-vuotta!!!<3 Varo vaan sisko-vanhus, pian ollaan jo lähellä kolmeakymppiä ;)
lauantai 25. kesäkuuta 2011
Kesäkuun 25
Mitä tapahtuu kun Tiian päästää ihan vaan kiertelemään San Franciscon alennusmyynneille..?
Voin kertoa, että seuraavaa:
p.s pahoittelen kuvien huonoa laatua..
Koska victorias secretin kaikki hupparit oli ihan lopussa, piti sitten ostaa tämä yksilö forever 21:sta
Voin kertoa, että seuraavaa:
p.s pahoittelen kuvien huonoa laatua..
Koska victorias secretin kaikki hupparit oli ihan lopussa, piti sitten ostaa tämä yksilö forever 21:sta
perjantai 24. kesäkuuta 2011
Kesäkuun 24
Yksin kotona.. leffat slummien miljonääri ja sinkkuelämää ykkönen.. pizzaa, popcorneja, jätskiä.. kyllä mulle tällänenkin juhannus kelpaa!!!<3
torstai 23. kesäkuuta 2011
Kesäkuun 23
En muistanutkaan miten raskasta on kun pitää viettää koko päivä molempien poikien kanssa. Tänään oli siis töitä kasista viiteen ja olen ihan lopussa, ehkä asiaan vaikuttaa myös tää kuuma sää, johon en ole ihan vielä tottunut :D
Huomenna onkin perjantai, joka tietää viikonloppua. K työskentelee taas kotona ja vie sitten pojat isän luo san franciscoon, taidan mennä siinä samalla sinne vähän kiertelemään, kun eipä tässä parempaakaan tekemistä ole, rahat on tosin melkosen vähissä, eli siihen kiertelyyn se saa sitten oikeasti myös jäädä :D K menee kaverilleen yöksi, joten saan viettää yön täällä Berkeleyssä ihan yksin, niiin hienoa! Aion nukkua pitkään ja makoilla koko päivän sängyssä, taiii no jos on kiva ilma niin ehkä siirryn sängystä makoilemaan ulos aurinkoon :) Mulla ei siis ole mitään suunnitelmia, mutta luulen, että tekee ihan hyvää tällänen rentoilu viikonloppu. Te siellä kaikki varmaan juhlitte jo kovaa vauhtia juhannusta, pitäkää hauskaa ja nauttikaa hyvästä ruoasta ja ystävien seurasta! :)
Ja ainiiin, asiasta ihan toiseen, mulla on meikinpuhdistusaineet ihan lopussa ja pitäisi ostaa uudet. Onko kellään mitään hyviä suosituksia aineista, jotka saisin ostettua täältä päin maailmaakin? Katselin eilen jo kaupassa lumenen tuotteita, mutta koska mulla ei ole niistä mitään kokemusta, en uskaltanut vielä ostaa niitä. Joten apua siis kaivataan :)
Huomenna onkin perjantai, joka tietää viikonloppua. K työskentelee taas kotona ja vie sitten pojat isän luo san franciscoon, taidan mennä siinä samalla sinne vähän kiertelemään, kun eipä tässä parempaakaan tekemistä ole, rahat on tosin melkosen vähissä, eli siihen kiertelyyn se saa sitten oikeasti myös jäädä :D K menee kaverilleen yöksi, joten saan viettää yön täällä Berkeleyssä ihan yksin, niiin hienoa! Aion nukkua pitkään ja makoilla koko päivän sängyssä, taiii no jos on kiva ilma niin ehkä siirryn sängystä makoilemaan ulos aurinkoon :) Mulla ei siis ole mitään suunnitelmia, mutta luulen, että tekee ihan hyvää tällänen rentoilu viikonloppu. Te siellä kaikki varmaan juhlitte jo kovaa vauhtia juhannusta, pitäkää hauskaa ja nauttikaa hyvästä ruoasta ja ystävien seurasta! :)
Ja ainiiin, asiasta ihan toiseen, mulla on meikinpuhdistusaineet ihan lopussa ja pitäisi ostaa uudet. Onko kellään mitään hyviä suosituksia aineista, jotka saisin ostettua täältä päin maailmaakin? Katselin eilen jo kaupassa lumenen tuotteita, mutta koska mulla ei ole niistä mitään kokemusta, en uskaltanut vielä ostaa niitä. Joten apua siis kaivataan :)
keskiviikko 22. kesäkuuta 2011
Kesäkuun 21 & 22
Pahoittelut muutaman päivän hiljaisuudesta, on tässä ollut niin sanotusti pikkuinen kiirus pari viime päivää :D Täällä me nyt kumminkin ollaan kaikkien sählinkien jälkeen vihdoin ja viimein Berkeleyssa ja eka työpäiväkin on jo takana. Ennen kun kerron siitä lisää, palataan kumminkin eiliseen, joka oli siis mun vika Seattle päivä.
Heräsin lintujen lauluun, auringonpaisteeseen ja näin kirkaaan sinisen taivaan, yllättäen viimeinen päivä Seattlessa oli upean lämmin ja aurinkoinen. Pääsin syömään mun lempikahvilaan aamupalaa, jossa tuttuun tapaan tilailin puuroa ja chai teetä, oli jotenkin tosi haikee olo kun ajattelin, etten pääse enää koskaan sinne syömään, enkä pääse nauttimaan kahvilan ihanasta tunnelmasta, taiteesta, ystävällisestä henkilökunnasta, kaikista herkuista. Kotimatka autossa sujui aika hiljaisissa tunnelmissa, katselin ulos ikkunasta ohilipuvia maisemia ja mietin kuinka paljon tykkään tästä paikasta ja kuinka kaunista täällä on, etenkin näin aurinkoisena päivänä. Kotitielle päästessäni meinasi tulla itku, kun piti sanoa hyvästit, tosin vaan vajaaksi 4 viikoksi, kun ystävä tulee vielä mua tänne moikkaamaan ennen kun lähden lopullisesti kotiin. Selvisin kumminkin, nipin napin.
Myöhemmin päivällä menin Saksalaisen J:n kanssa lounaalle meidän lähikahvilaan, syötiin, juteltiin, mietittiin mitä kaikkea sitä on tapahtunut kuluneen vuoden aikana. Tultiin siihen tulokseen, että vuosi on ollut ihan mieletön, on ollut paljon hyviä ja ihania hetkiä, kuin myös niitä huonompia, mutta me ollaan selvitty. Me ollaan oltu rohkeita ja lähdetty maailmalle, me ollaan löydetty hyviä ystäviä, nähty monia kaupunkeja, koettu monia seikkailuja. Me ollaan koettu monenlaisia tunteita: iloa, surua, hämmennystä, vihaa, ärsytystä, rakkautta. Oli aika sanoa hyvästit, mutta kumpikaan meistä ei tajunnut tilannetta ihan täysin, lähdin kävelemään kotiin ja kahden minuutin päästä sain J:ltä tekstiviestin: no nyt mä aloin itkemään, mun tulee sua niin kova ikävä.
Pakkasin loput tavarat ja aloitin työt. Mentiin M:n kanssa pienelle kävelylle ja käytiin viimistä kertaa vielä pyörimässä koulun pihalla.
Piirrettiin hieno sydän ja M halusi ehdottomasti, että hänen nimensä kirjoitetaan ekaksi
Heräsin lintujen lauluun, auringonpaisteeseen ja näin kirkaaan sinisen taivaan, yllättäen viimeinen päivä Seattlessa oli upean lämmin ja aurinkoinen. Pääsin syömään mun lempikahvilaan aamupalaa, jossa tuttuun tapaan tilailin puuroa ja chai teetä, oli jotenkin tosi haikee olo kun ajattelin, etten pääse enää koskaan sinne syömään, enkä pääse nauttimaan kahvilan ihanasta tunnelmasta, taiteesta, ystävällisestä henkilökunnasta, kaikista herkuista. Kotimatka autossa sujui aika hiljaisissa tunnelmissa, katselin ulos ikkunasta ohilipuvia maisemia ja mietin kuinka paljon tykkään tästä paikasta ja kuinka kaunista täällä on, etenkin näin aurinkoisena päivänä. Kotitielle päästessäni meinasi tulla itku, kun piti sanoa hyvästit, tosin vaan vajaaksi 4 viikoksi, kun ystävä tulee vielä mua tänne moikkaamaan ennen kun lähden lopullisesti kotiin. Selvisin kumminkin, nipin napin.
Myöhemmin päivällä menin Saksalaisen J:n kanssa lounaalle meidän lähikahvilaan, syötiin, juteltiin, mietittiin mitä kaikkea sitä on tapahtunut kuluneen vuoden aikana. Tultiin siihen tulokseen, että vuosi on ollut ihan mieletön, on ollut paljon hyviä ja ihania hetkiä, kuin myös niitä huonompia, mutta me ollaan selvitty. Me ollaan oltu rohkeita ja lähdetty maailmalle, me ollaan löydetty hyviä ystäviä, nähty monia kaupunkeja, koettu monia seikkailuja. Me ollaan koettu monenlaisia tunteita: iloa, surua, hämmennystä, vihaa, ärsytystä, rakkautta. Oli aika sanoa hyvästit, mutta kumpikaan meistä ei tajunnut tilannetta ihan täysin, lähdin kävelemään kotiin ja kahden minuutin päästä sain J:ltä tekstiviestin: no nyt mä aloin itkemään, mun tulee sua niin kova ikävä.
Pakkasin loput tavarat ja aloitin työt. Mentiin M:n kanssa pienelle kävelylle ja käytiin viimistä kertaa vielä pyörimässä koulun pihalla.
Piirrettiin hieno sydän ja M halusi ehdottomasti, että hänen nimensä kirjoitetaan ekaksi
Illalla oli lähtö lentokentälle. Lentomme lähti illalla 9.30 ja yllätäen se oli vielä puoli tuntia myöhässä. M halusi istua mun vieressä ja sehän sopi, kaiken lisäksi kaveri nukkui koko matkan. Hostisä M tuli hakemaan meitä puolenyön jäljeen kentältä ja lähdettiin sullomaan 4 matkalaukkuamme autoon. Pikatiellä oli siihen aikaan ruuhkaa, koska kaupungin työmiehet olivat päättäneet aloittaa tietyöt, matka kesti siis ikuisuuden. M oli väsymyksestä sekaisin ja päätti sitten alkaa oksentamaan autossa ja koska mä istuin takapenkillä lasten välissä sain toimia pussinpitäjänä, jes! Päästiin talolle joskus yhden jälkeen yöllä, eikä mua sillon enää väsyttänyt. Piti siis tulla hihhuloimaan koneelle ennen kun nukahdin ihanaan isoon pehmeään sänkyyni.
Tänään aloitin sitten ekan työpäiväni berkeleyssa ja se tuntui kestävän ikuisuuden. Olin ruoka-aikoja lukuunottamatta kokopäivän ulkona auringonpaisteessa ja nyt puoli kymmeneltä tuntuu, että voisin nukahtaa saman tien.
O:n päiväunien aikaan lähdettiin M:n kanssa puistoon, koska K teki töitä tänään kotoa käsin, joka oli muuten mielettömän ärsyttävää, koska oli jotenkin sellanen olo, että pitää koko ajan varoa omia sanomisia ja tekemisiä.
O:n päiväunien aikaan lähdettiin M:n kanssa puistoon, koska K teki töitä tänään kotoa käsin, joka oli muuten mielettömän ärsyttävää, koska oli jotenkin sellanen olo, että pitää koko ajan varoa omia sanomisia ja tekemisiä.
Ötökkäjahdissa.. M osti lelukaupasta oman purkin ötököitä varten, saatiin napattua yksi kärpänen :D
Tämä päivä on siis leikitty ulkona ja toivottavasti huomennakin olisi upea ilma:) Väsymys on kova ja menee varmaan hetki ennen kun tottuu taas tähän elämään täällä. Mulla on nyt jo ikävä Seattlea ja etenkin kaikkia ihmisiä sieltä! En tiedä mitä tässä oikeen pitäisi ajatella, on jotenkin taas niin monenlaisia ajatuksia meneillään mun pienessä päässäni !!
Pahoittelut, että tekstistä tuli näin pitkä, mutta pitää päästä välillä miettimään näitä ajatuksia ja tapahtumia näin julkisestikkin, ehkä te voitte auttaa tai kertoa jotain rohkaisevia sanoja..:)
maanantai 20. kesäkuuta 2011
Kesäkuun 20 - pakkailua
Tänään on ollut työnalla huoneen pakkailua ja tyhjentämistä, siivoamista, pyykin pesua, vaatteiden lajittelua yms. ihania pakollisia muuttoon liittyviä hommia.
Viime viikolla aloin jo tyhjentämään seiniä.. ensin lähti kuvat..
Viime viikolla aloin jo tyhjentämään seiniä.. ensin lähti kuvat..
Hyllyt tuli kaikki käytyä läpi ja paljon tuli heitettyä tavaraa roskikseen, annettua hostlapsille ja kavereille.
Onneksi hostäitini lupasi antaa minulle rahaa huoneeseen ostamistani: matosta, verhoista, päiväpeitosta ja torkkupeitosta, nyt voin hyvillä mielin jättää ne tänne, toivottavasti seuraava au pairkin tykkää niistä :)
Vaatehuone melkein tyhjänä..
Mahtuisko tänne hei vielä vähän jotain? Ei vissiin paljon tarvi ostella tavaroita fricosta, kun laukkuun ei yksinkertaisesti mahdu :D Tai sitten lähetän Suomeen ehkä vielä yhden pienen pienen paketin;)
Mahtuisko tänne hei vielä vähän jotain? Ei vissiin paljon tarvi ostella tavaroita fricosta, kun laukkuun ei yksinkertaisesti mahdu :D Tai sitten lähetän Suomeen ehkä vielä yhden pienen pienen paketin;)
Ns. normaali viimeinen työpäivä meneillään, mutta eihän sitä ymmärrä, että huomenna ollaan oikeesti lähdössä ja takaisin ei enää tulla, tai siis minä en tule. En osaa oikeen ajatella mitään tällä hetkellä, tai oikeastaan ehkä yritänkin olla ajattelematta koko asiaa ja pitää kaiken vaan mahdollisimman normaalina. Tänään vielä edessä illallinen yhden kivan kanssa ja huomenna mennään tyttöjen kanssa vielä lounaalle. Oon niin varma, että huomenna tulee iso itku jos vihdoinkin ymmärrän, että mitä näinä päivinä oikeesti tapahtuu. Mun tarvii sanoa hyvästit mun uudelle kotikaupungille, mun uusille ihanille ystäville ja voi olla, etten koskaan enää palaa takasin tänne, tai näe kaikkia ihania ihmisiä, joihin oon täällä tutustunut. Tälläsia ihan pikkujuttuja vaan..
sunnuntai 19. kesäkuuta 2011
Kesäkuun 19
Risteily ei itsessään oikeen jaksanut innostaa, mutta oli ihanaa nähdä vielä viimeistä kertaa tärkeitä ja ihania tyttöjä, mulla tulee niitä iso ikävä!<3
Tässä vähän kuvia reissulta:
Kyllä ruokaa olla pitää
Tässä vähän kuvia reissulta:
Kyllä ruokaa olla pitää
Kuvaushetki
J, sinua tulee isoin ikävä!<3
J, sinua tulee isoin ikävä!<3
space needle
K & F :)
K & F :)
K & T
E<3
Suomi seuraakin löytyi, E & T
E<3
Suomi seuraakin löytyi, E & T
Sain tytöiltä lahjaksi ihanan huulikiillon ja kynsilakan, sekä amerikanlipun johon oltiin kirjoitettu, että meille tulee sinua ikävä, älä koskaan unohda amerikkaa, äläkä meitä.. nyt alkaa tuntua oikeesti siltä, että pian täältä lähdetään kotiin, Suomen lähtöön aikaa 30 päivää! :S
Kesäkuun 17 & 18
Perjantaina oli ohjelmassa siis illallinen ulkona, sekä elokuva midnight in Paris, josta muuten tykkäsin! Ei ehkä ole kaikkia varten, mutta itse kun olen kiinnostunut taiteesta ja elokuvassa vilahteli, jos keitäkin historiallisia kirjailijoita ja taiteilijoita + oli se vielä hauskakin, niin ei voinut kyllä olla tykkäämättä!
Tämän näköisenä lähdettiin liikkeelle perjantai illalla!
Lauantai oli super sateinen päivä ja päätettiinkin lähteä pienelle kulttuurikierrokselle Tacomaan, luvassa oli siis vierailu Museum of glass:iin. Museossa pääsi näkemään, miten lasia puhalletaan livenä, sekä jos minkäkinlaisia erilaisia lasiesineitä, toiset olivat mielettömän upeita ja toiset sitten taas mielettömän rumia, jos niin voi sanoa :D Itse museossa ei saanut ottaa kuvia, mutta tässä muutama museon ulkopuolelta otettu kuva:
Tämän näköisenä lähdettiin liikkeelle perjantai illalla!
Lauantai oli super sateinen päivä ja päätettiinkin lähteä pienelle kulttuurikierrokselle Tacomaan, luvassa oli siis vierailu Museum of glass:iin. Museossa pääsi näkemään, miten lasia puhalletaan livenä, sekä jos minkäkinlaisia erilaisia lasiesineitä, toiset olivat mielettömän upeita ja toiset sitten taas mielettömän rumia, jos niin voi sanoa :D Itse museossa ei saanut ottaa kuvia, mutta tässä muutama museon ulkopuolelta otettu kuva:
Tämän näköinen oli museo ulkopuolelta kuvattuna, sen kuulemma pitäisi muistuttaa isoa lasijätskitötteröä, mitäs tykkäätte?
Museon jälkeen mentiin illalliselle ihan mielettömän hyvään pizzapaikkaan ja sen jälkeen vuorossa olikin leffailta, tällä kertaa ihan kotona :) Oli kyllä hauska ilta ja tuli herkuteltua ja naurettua paljon.
Nyt ollaankin sitten jo sunnuntaissa ja pian on lähtö au pair tapaamiseen, eli ei muuta kun risteilylle mars! Katotaan jos saisin sieltä jonkun kuvankin napattua. 2,5 päivää Seattlessa jäljellä, sitten on aika sanoa hyvästit!
perjantai 17. kesäkuuta 2011
Kesäkuun 17
Ihanat nukahtamisvaikeuteni palasivat taas eilen luokseni ja tuli nukuttua sitten sellaset ruhtinaalliset kahden tunnin yöunet, yllättävän hyvällä energialla ollaan silti tää päivä vedetty ja vieläkin sitä tuntuu olevan jäljellä, eli pitäiskö mun tulevaisuudessakin harkita tän mittaisia yöunia? Kenties.
Aamu alkoi ihanalla puhelulla äidin kanssa. Luulin jo, että siellä oli joku hätänä kun oli tullut kesken yön puhelu, mutta ilmeisesti äiti ei vaan oikeen ajatellut tätä kymmenen tunnin aikaeroa. Harmi etten yöllä huomannut puhelimen soivan, olishan siinä voinut hyvinkin jutustella kun en kumminkaan nukkunut :D
Aamun ilma oli niin pettymys, odotin ihana auringonpaistetta ja sinistä taivasta, mutta yllättäen taivas oli peittynyt pilvistä ja harmaalta näytti. Vedin siis eilisten farkkushortsien sijaan farkut jalkaan ja lähdettiin O:n kanssa puistoon.
Tämän näköisenä liikkeellä tänään.. ihanaa kun jaksan aina kovasti panostaa täällä tähän ulkonäkööni, soori :D
Puistoleikkien jälkeen päätin, että lähden hakemaan kaupasta mansikoita, pakko mun oli jotenkin saada kesäfiilistä vähän päälle.
Aamu alkoi ihanalla puhelulla äidin kanssa. Luulin jo, että siellä oli joku hätänä kun oli tullut kesken yön puhelu, mutta ilmeisesti äiti ei vaan oikeen ajatellut tätä kymmenen tunnin aikaeroa. Harmi etten yöllä huomannut puhelimen soivan, olishan siinä voinut hyvinkin jutustella kun en kumminkaan nukkunut :D
Aamun ilma oli niin pettymys, odotin ihana auringonpaistetta ja sinistä taivasta, mutta yllättäen taivas oli peittynyt pilvistä ja harmaalta näytti. Vedin siis eilisten farkkushortsien sijaan farkut jalkaan ja lähdettiin O:n kanssa puistoon.
Tämän näköisenä liikkeellä tänään.. ihanaa kun jaksan aina kovasti panostaa täällä tähän ulkonäkööni, soori :D
Puistoleikkien jälkeen päätin, että lähden hakemaan kaupasta mansikoita, pakko mun oli jotenkin saada kesäfiilistä vähän päälle.
Tämän näköisiä herkkuja löytyi kaksi rasiallista ja kyllä maistui pojillekkin. Ja arvatkaa mitä, kun astuin kaupasta ulos suurin osa pilvistä oli lähtenyt kauas pois ja taivas oli ihanan sininen ja aurinko paistoi, kannatti siis mennä mansikkaostoksille;)
O:n päikkäreiden aikaan meitsi heitti bikinit päälle ja suunnisti takapihalle ottamaan aurinkoa ja nauttimaan mansikoista ja hyvästä kirjasta.
Joo tiedän, olen super valkoinen!!! Eipä tunnu Seattlen aurinko oikeen tarttuvan, toivottavasti Berkeleyn aurinko tykkää musta enemmän ;)
Työpäiväkin loppui jo puoltoista tuntia ennen aikojaan, aikas kiva päivä siis ja nyt odottelen kyytiä, että pääsen aloittamaan viikonlopun vieton. Tänään luvassa elokuva Midnight in Paris, huomisen ohjelmasta en tiedä, mutta sunnuntain vietän ystävien kanssa ja sitten illalla on au pair tapaaminen, jolloin mennään risteilemään. Tulee siis varmaan olemaan ihan tapahtumarikas viikonloppu. Mitäs suunnitelmia teillä on viikonlopulle?:) Nauttikaa ja pitäkää hauskaa!
torstai 16. kesäkuuta 2011
Kesäkuun 15 &16
Hellou!
Täällä ollaan oltu työntouhussa pari viimeistä päivää. Eilinen päivä oli tosi ihana, kun mr O osasi käyttäytyä, mentiin viimeistä kertaa yhdessä leikkikerhoon ja palautettiin kirjastonkirjat. Tuntui hassulta sanoa hyvästit leikkikerhon ohjaajalle, mutta siihen on kai totuttava, kun veikkaan, että muutamat muutkin hyvästit on seuraavan viiden päivän aikana sanottava.
Tämä aamu oli suoraan sanottuna yhtä helvettiä: heräsin myöhässä, O kiukutteli ja hostäitikin päätti pestä pyykkinsä, vaikka mun piti saada lasten vaatteet koneeseen, hups siitä tulikin mieleen, että tarvis varmaan mennä laittamaan ne pyykit kuivuriin :D No onneksi 8 kilsan juoksulenkin jälkeen tuntui taas vähän paremmalta ja päästiin nauttimaan iltapäivä auringostakin:) Huomiseksi on kuulemma luvattu lämmintä aurinkoista päivää ja jos näin on niin minä ja O ollaan kyllä koko päivä ulkona.
Ihanaa kun huomenna on viikonloppu, tosin se tarkoittaa myös sitä, että ne päivät oikeesti alkaa loppumaan, viimeinen Seattlen viikonloppu, nyyh :/ Tarvisi alkaa tota huonettakin purkamaan ja pakkailemaan, vaikka uhosinkin, että jätän sen viimeiseen iltaan, hah!
Seuraavaksi vähän kuvia tältä päivältä:
Moi, olen Tiia ja testailen vähän tätä mun uutta kameraa
Täällä ollaan oltu työntouhussa pari viimeistä päivää. Eilinen päivä oli tosi ihana, kun mr O osasi käyttäytyä, mentiin viimeistä kertaa yhdessä leikkikerhoon ja palautettiin kirjastonkirjat. Tuntui hassulta sanoa hyvästit leikkikerhon ohjaajalle, mutta siihen on kai totuttava, kun veikkaan, että muutamat muutkin hyvästit on seuraavan viiden päivän aikana sanottava.
Tämä aamu oli suoraan sanottuna yhtä helvettiä: heräsin myöhässä, O kiukutteli ja hostäitikin päätti pestä pyykkinsä, vaikka mun piti saada lasten vaatteet koneeseen, hups siitä tulikin mieleen, että tarvis varmaan mennä laittamaan ne pyykit kuivuriin :D No onneksi 8 kilsan juoksulenkin jälkeen tuntui taas vähän paremmalta ja päästiin nauttimaan iltapäivä auringostakin:) Huomiseksi on kuulemma luvattu lämmintä aurinkoista päivää ja jos näin on niin minä ja O ollaan kyllä koko päivä ulkona.
Ihanaa kun huomenna on viikonloppu, tosin se tarkoittaa myös sitä, että ne päivät oikeesti alkaa loppumaan, viimeinen Seattlen viikonloppu, nyyh :/ Tarvisi alkaa tota huonettakin purkamaan ja pakkailemaan, vaikka uhosinkin, että jätän sen viimeiseen iltaan, hah!
Seuraavaksi vähän kuvia tältä päivältä:
Moi, olen Tiia ja testailen vähän tätä mun uutta kameraa
keskiviikko 15. kesäkuuta 2011
Herkuttelua kesäkuun 14!
Mentiin eilen siis ulos illalliselle yhteen Seattlen suosituimpaan ravintolaan, pakko tulla kertomaan teille minkälaisia herkkuja tuli maisteltua. Täällä on usein tapana valita listalta useampi "ateria", joka tarkoittaa sitä, että annokset ovat siis pieniä ja siitä riittää molemmille muutama suupala. Meidän lautasilta löytyi seuraavaa:
-alkupalaleivät ravintolan itsetekemän voin kera
- keksejä sinihomejuuston kera (kyllä on maailmankirjat sekasin kun meikäläinen suostui syömään juustoa, mutta hei tykkäsin!!!
- lohta vihannesten ja pikkuperunoiden kera (maailman parasta lohta oikeesti)
- risottoa (joka ei kyllä näyttänyt risotolta, mutta hyvää oli :D)
- ja viimeiseksi, mutta ei vähäisemmäksi ankkaburgerit sipsien kera (jotka oli myös mielettömän hyviä)
Eikä tietenkään sovi unohtaa ruokajuomana toiminutta erittäin hyvää valkoviinilasillista:)
Jälkkäreille mentiin vielä Seattlen parhaaseen jätskipaikkaan (kauheen kiva kun se sijaitsee tässä mun naapurustossa;)), josta saa siis paikan itsetekemää jätskiä ja otin kaksi jättipalloa suklaa ja minttujätskiä.. aika täydellinen ilta etten sanoisi!<3
-alkupalaleivät ravintolan itsetekemän voin kera
- keksejä sinihomejuuston kera (kyllä on maailmankirjat sekasin kun meikäläinen suostui syömään juustoa, mutta hei tykkäsin!!!
- lohta vihannesten ja pikkuperunoiden kera (maailman parasta lohta oikeesti)
- risottoa (joka ei kyllä näyttänyt risotolta, mutta hyvää oli :D)
- ja viimeiseksi, mutta ei vähäisemmäksi ankkaburgerit sipsien kera (jotka oli myös mielettömän hyviä)
Eikä tietenkään sovi unohtaa ruokajuomana toiminutta erittäin hyvää valkoviinilasillista:)
Jälkkäreille mentiin vielä Seattlen parhaaseen jätskipaikkaan (kauheen kiva kun se sijaitsee tässä mun naapurustossa;)), josta saa siis paikan itsetekemää jätskiä ja otin kaksi jättipalloa suklaa ja minttujätskiä.. aika täydellinen ilta etten sanoisi!<3
tiistai 14. kesäkuuta 2011
Kesäkuun 13 &14
Viimistä Seattle viikkoa siis viedään, enkä voi ymmärtää sitä, että ensi viikolla tarvii pakata laukut ja tyhjentää tää huone, nyyh. Aika on mennnyt sanoinkuvailemattoman nopeasti, enkä oikeastaan käsitä, että lähden täältä pois ja pitäisi hyvästellä kaikki ihmiset, joihin olen vuoden aikana tutustunut. Tuntuu... no, tuntuu oudolta, en oikeen osaa sanoa mitään muuta. Meillä on sunnuntaina "onneksi" vielä au pair tapaaminen, missä mulla on sitten mahdollisuus nähdä kaikki vielä viimeisen kerran ja sanoa hyvästit.
Ensi tiistaina lennetään siis Berkeleyyn, jossa tulen viettämään viimeisen kuukauteni. Tavallaan olen innoissani, mutta sitten taas tavallaan on tosi tylsää viettää viimeiset viikot paikassa, josta en oikeastaan tunne ketään. Onneksi/toivottavasti ystäväni A tulee ainakin yhdeksi viikonlopuksi kyläilemään ja eräs toinen ystäväni lupasi tulla pitämään mulle seuraa mun viimisiksi päiviksi, kun mun hostperhe on jo reissailemassa, eli ei kai se niin kamalaa voi olla:) Ja sitä paitsi, San Francisco on ihan vieressä ja mä rakastan sitä kaupunkia!<3
Sellasia outoja fiiliksiä täällä päässä tällä hetkellä.. ei oikeen tiedä, että mitä pitäisi ajatella kun kotiinlähtö lähenee.. se on samaan aikaan sekä iloinen, että surullinen asia. Tottakai olen innoissani, mutta kyllä saa varmaan muutamat kyyneleet vuodattaa, kun pitää hyvästellä perhe ja ystävät.
Muuten täällä ei ole tapahtunut mitään ihmeellistä, ihan normi arkea ja työntekoa. Poikkeuksellisesti tosin menen tänään kaverin kanssa illalliselle, että saadaan vielä viettää viimisiä hetkiä yhdessä, äh tää tuntuu niiiiin oudolta :S
Ensi tiistaina lennetään siis Berkeleyyn, jossa tulen viettämään viimeisen kuukauteni. Tavallaan olen innoissani, mutta sitten taas tavallaan on tosi tylsää viettää viimeiset viikot paikassa, josta en oikeastaan tunne ketään. Onneksi/toivottavasti ystäväni A tulee ainakin yhdeksi viikonlopuksi kyläilemään ja eräs toinen ystäväni lupasi tulla pitämään mulle seuraa mun viimisiksi päiviksi, kun mun hostperhe on jo reissailemassa, eli ei kai se niin kamalaa voi olla:) Ja sitä paitsi, San Francisco on ihan vieressä ja mä rakastan sitä kaupunkia!<3
Sellasia outoja fiiliksiä täällä päässä tällä hetkellä.. ei oikeen tiedä, että mitä pitäisi ajatella kun kotiinlähtö lähenee.. se on samaan aikaan sekä iloinen, että surullinen asia. Tottakai olen innoissani, mutta kyllä saa varmaan muutamat kyyneleet vuodattaa, kun pitää hyvästellä perhe ja ystävät.
Muuten täällä ei ole tapahtunut mitään ihmeellistä, ihan normi arkea ja työntekoa. Poikkeuksellisesti tosin menen tänään kaverin kanssa illalliselle, että saadaan vielä viettää viimisiä hetkiä yhdessä, äh tää tuntuu niiiiin oudolta :S
maanantai 13. kesäkuuta 2011
Kesäkuun 10, 11 &12
Hei täällä ollaan taas viikonlopun jälkeisissä tunnelmissa! Nyt alkoi viimeinen kokonainen viikko Seattlessa ja se tuntuu hurjan oudolta, en mä kyllä ymmärrä, että ensi viikolla on edessä muutto Berkeleyyn.
Viime viikonloppu oli ihan superi!! Perjantaina töiden jälkeen lähdin elokuviin, leffan nimeä en yllättäen muista, mutta se oli joku jo huhtikuussa ilmestynyt kauhuelokuva. Oli kiva nähdä pitkästä aikaa kauhua, oon suuri fani ja kerrankin oli jopa ihan katsomisen arvoinen leffa. Musta tuntuu, että nykyään ei osata enää tehdä lainkaan hyviä kauhuelokuvia, vaan ne menee aina ihan överiksi, mutta tästä kyllä tykkäsin.
Lauantai aamulla lähdettiin Suomi-koulun pesistapahtumaan, seurailtiin hetki peliä ja sitten päästiin herkuttelemaan oikeen kunnolla.. siellä kun löytyi mm. tälläisia herkkuja:
karjalanpiirakkaa, lihapiirakkaa ja korvapuusteja... nam,nam,nam<3
Viime viikonloppu oli ihan superi!! Perjantaina töiden jälkeen lähdin elokuviin, leffan nimeä en yllättäen muista, mutta se oli joku jo huhtikuussa ilmestynyt kauhuelokuva. Oli kiva nähdä pitkästä aikaa kauhua, oon suuri fani ja kerrankin oli jopa ihan katsomisen arvoinen leffa. Musta tuntuu, että nykyään ei osata enää tehdä lainkaan hyviä kauhuelokuvia, vaan ne menee aina ihan överiksi, mutta tästä kyllä tykkäsin.
Lauantai aamulla lähdettiin Suomi-koulun pesistapahtumaan, seurailtiin hetki peliä ja sitten päästiin herkuttelemaan oikeen kunnolla.. siellä kun löytyi mm. tälläisia herkkuja:
karjalanpiirakkaa, lihapiirakkaa ja korvapuusteja... nam,nam,nam<3
Arpajaisiinkin piti tietty osallistua ja voitin kasan lakritsia ja muita herkkuja.. pussissa oli mm. panttereita, merkkareita, lakrisaleja, dracula-karkkeja ja turkinpippureita:)
Tapahtuman jälkeen lähdettiin käymään scandinavian specialties kaupassa ja mitäs muuta sieltä sitten ostettiinkan kun levy fazerin sinistä<3
Iltapäivä ja alkuilta sujui shoppailujen merkeissä.. munhan ei pitänyt enää mitään ostaa, mutta löysinpä kuitenkin kaksi paitaa ja kahdet bikinit, hups :D
Illalla lähdettiin sitten vähän juhlimaan.. enpä ollut käynyt baarissa pitkään aikaan, oli ihan mielettömän hauska ilta ja tanssein koko illan kun hullu.. menin perjaatteella "tää on mun vika viikonloppu ulkona, noi ihmiset ei tuu enää koskaan näkemään mua, eli voin tanssia mitä hulluimpia mooveja ikinä vaan keksin"! :D
Sunnuntaina pääsin aamiaiselle taas perinteiseen lempparipaikkaan, ah se on kyllä niin paras paikka, eli ens viikonloppuna on vielä pakko päästä sinne :) Myöhemmin mentiin kaverin siskon valmistujaisjuhliin, oli aika siistiä nähdä amerikkalaiset valmistujaiset. Täytyy kyllä sanoa, että täällä juhliin pukeutuminen on vähän erilaista kun meidän juhlissa, nimittäin kaikki vieraat olivat ihan vaan farkuissa yms., itse valmistuneella oli kyllä mekko päällä, mutta mulla oli kyllä niin alipukeutunut olo :D No, nää on näitä kulttuurieroja. Sellainen tapahtumarikas viikonloppu takana tällä kertaa, nyt jaksaa taas tehdä pari päivää töitä kun on niin hyvä fiilis :)
lauantai 11. kesäkuuta 2011
Kesäkuun yhdestoista
Viime viikko oli jotenkin tosi hämmentävää aikaa, sain kuulla muutaman uutisen, mistä en ole tänne lainkaan kirjoitellut, koska halusin sulatella niitä hetken ihan itsekseni.
Ensinnäkin kuulin, että vanhempani ovat myyneet talonsa ja ostivat uuden!!! Enkä kuullut tätä edes vanhemmiltani vaan siskoltani. Tiesin jo ennestään, että porukat haluavat muuttaa pienempään taloon ja ovat pari viime vuotta jo katselleetkin asuntoja, mutta tuntuu jotenkin tosi hassulta, että se tapahtuu nyt tänä aikana kun olen täällä. Olen suunnitellut, että vietän pari ekaa yötä kotiin mennessäni vanhempieni luona, niin nyt mun sitten tarvii mennä johonkin ihan vieraaseen taloon, niin hassua! :D Yksi hyvä asia mikä tässä on, on se että toinen siskoistani osti vanhempieni talon, eli ei mun tarvi omaa "lapsuudenkotia" hyvästellä, ainakaan vielä :) Mutta onhan se outoa mennä nyt sinne ja sitten se onkin siskon perheen koti. En oikeastaan ajatellut, että tää asia herättäisi mussa näin paljon tuntemuksia, mutta tuntuu siltä, että nyt kaikki on niin erilailla kotona kun sieltä lähtiessäni.
Toinen asia, jonka sain tietooni viime viikolla on lentoaikataulut Suomeen eli nyt siis vihdoin tiedän minä päivänä palaan kotiin. Päivämäärä oli kyllä iso pettymys, sillä yllätys yllätys sain viimeisen haluamani päivän :/ Mulla oli ideana lentää kotiin 14.7 ja päästä vielä viettämään ystävien kanssa jazzien pääviikonlopun lauantaita ja samalla myös yllättää heidät, mutta ne suunnitelmat meni nyt uusiksi. Lennän siis kotiin 19.7 eli koti Suomessa ollaan 20.7, tiedoksi nyt sitten vaan kaikille! :) Oon päässyt jo isoimmasta pettymyksestä yli ja eihän toi ole kun 5 päivää myöhemmin, mutta silti vähän harmittaa. Lisäksi kun hostperheenkanssa mietittiin noita päiviä, niin heidän kaikki suunnitelmansa on tehty sen mukaan, että lähtisin 14 päivä. Sepäs tarkoittaa nyt sitä, että hyvästelen pojat jo torstaina ja hostäitini perjantaina, kun kaikki lähtevät reissuun ja vietän viimiset 5 päivää ennen lähtöäni yksin, JeeJee!!!
Sellasia asioita on tapahtunut täällä päin ja ne ovat kyllä aiheuttaneet jos minkäkinlaisia tuntemuksia. Nyt on kumminkin jotenkin huojentunut olo kun sai tietää ton lähtöpäivän, niin ei tarvi sitä enää pohtia ja nyt voi sitten alkaa laskea päiviä kotiin.. niitä on muuten enää alle 40.. aikasmoista ;)
Ensinnäkin kuulin, että vanhempani ovat myyneet talonsa ja ostivat uuden!!! Enkä kuullut tätä edes vanhemmiltani vaan siskoltani. Tiesin jo ennestään, että porukat haluavat muuttaa pienempään taloon ja ovat pari viime vuotta jo katselleetkin asuntoja, mutta tuntuu jotenkin tosi hassulta, että se tapahtuu nyt tänä aikana kun olen täällä. Olen suunnitellut, että vietän pari ekaa yötä kotiin mennessäni vanhempieni luona, niin nyt mun sitten tarvii mennä johonkin ihan vieraaseen taloon, niin hassua! :D Yksi hyvä asia mikä tässä on, on se että toinen siskoistani osti vanhempieni talon, eli ei mun tarvi omaa "lapsuudenkotia" hyvästellä, ainakaan vielä :) Mutta onhan se outoa mennä nyt sinne ja sitten se onkin siskon perheen koti. En oikeastaan ajatellut, että tää asia herättäisi mussa näin paljon tuntemuksia, mutta tuntuu siltä, että nyt kaikki on niin erilailla kotona kun sieltä lähtiessäni.
Toinen asia, jonka sain tietooni viime viikolla on lentoaikataulut Suomeen eli nyt siis vihdoin tiedän minä päivänä palaan kotiin. Päivämäärä oli kyllä iso pettymys, sillä yllätys yllätys sain viimeisen haluamani päivän :/ Mulla oli ideana lentää kotiin 14.7 ja päästä vielä viettämään ystävien kanssa jazzien pääviikonlopun lauantaita ja samalla myös yllättää heidät, mutta ne suunnitelmat meni nyt uusiksi. Lennän siis kotiin 19.7 eli koti Suomessa ollaan 20.7, tiedoksi nyt sitten vaan kaikille! :) Oon päässyt jo isoimmasta pettymyksestä yli ja eihän toi ole kun 5 päivää myöhemmin, mutta silti vähän harmittaa. Lisäksi kun hostperheenkanssa mietittiin noita päiviä, niin heidän kaikki suunnitelmansa on tehty sen mukaan, että lähtisin 14 päivä. Sepäs tarkoittaa nyt sitä, että hyvästelen pojat jo torstaina ja hostäitini perjantaina, kun kaikki lähtevät reissuun ja vietän viimiset 5 päivää ennen lähtöäni yksin, JeeJee!!!
Sellasia asioita on tapahtunut täällä päin ja ne ovat kyllä aiheuttaneet jos minkäkinlaisia tuntemuksia. Nyt on kumminkin jotenkin huojentunut olo kun sai tietää ton lähtöpäivän, niin ei tarvi sitä enää pohtia ja nyt voi sitten alkaa laskea päiviä kotiin.. niitä on muuten enää alle 40.. aikasmoista ;)
perjantai 10. kesäkuuta 2011
Kesäkuun kymmenes
Vihdoin ja viimein hyvin nukuttu yö takana. Ihanaa kun oli energiaa lähteä salille ja treenata täysillä..olikohan eilisellä syöpöttelypäivälläkin kenties jotain tekemistä kyseisen asian kanssa, hah :D No nyt ollaan jo myöhäisiltapäivässä ja vieläkin on energiaa jäljellä, ainakin vähän;)
Hostisä lähetti viestiä, että hänen lentonsa on myöhässä ja sun nyt sitten tarvitsee työskennellä myöhempään, sori! No mähän taas sanoin, että ei sovi, mulla on jo suunnitelmia ja mua tullaan hakemaan 8.30, eli jouduin siis pilaamaan hostäitini iltasuunnitelmat ja hän tulee nyt sitten päästämään mut vapaalle. Mä vihaan näitä meidän aikataulusotkuja, mutta en aio olla aina se, jonka pitää kärsiä jos joku toinen on myöhässä, varsinkin kun mulla on enää 2 viikonloppua Seattlessa jäljellä. En useinkaan laita itseäni etusijalle ja oon ollut joustava monena viikonloppuna, joten nyt on mun vuoro päästä vapaalle :)
Tänään on muuten ollut ihan normi päivä eli ei mitään ihmeellisyyksiä. Luvassa olisi seuraavaksi pyykinpesua ja poislaittoa, sekä sitten illallisen tekemistä.
Huomenna mennään suomikoulun pesäpallotapahtumaan, jossa voi kuulemma ostaa karjalanpiirakoita ja lihapiirakoita ja kaikkia ihania herkkuja + osallistua arvointoihin ja voittaa Suomipalkintoja, jipii!! Ja sitten mennään käymään yhdessä nordic kaupassa, jossa siis myydään kaikkia pohjoismaiden herkkuja, saas nähdä mitä sieltä löytyy! :) Vähän harmittaa kun on luvattu sadetta koko viikonlopuksi, mutta ei mahda mitään, aion silti pitää hauskaa ja nauttia viimisistä päivistä täällä! Ihanaa viikonloppua!
Hostisä lähetti viestiä, että hänen lentonsa on myöhässä ja sun nyt sitten tarvitsee työskennellä myöhempään, sori! No mähän taas sanoin, että ei sovi, mulla on jo suunnitelmia ja mua tullaan hakemaan 8.30, eli jouduin siis pilaamaan hostäitini iltasuunnitelmat ja hän tulee nyt sitten päästämään mut vapaalle. Mä vihaan näitä meidän aikataulusotkuja, mutta en aio olla aina se, jonka pitää kärsiä jos joku toinen on myöhässä, varsinkin kun mulla on enää 2 viikonloppua Seattlessa jäljellä. En useinkaan laita itseäni etusijalle ja oon ollut joustava monena viikonloppuna, joten nyt on mun vuoro päästä vapaalle :)
Tänään on muuten ollut ihan normi päivä eli ei mitään ihmeellisyyksiä. Luvassa olisi seuraavaksi pyykinpesua ja poislaittoa, sekä sitten illallisen tekemistä.
Huomenna mennään suomikoulun pesäpallotapahtumaan, jossa voi kuulemma ostaa karjalanpiirakoita ja lihapiirakoita ja kaikkia ihania herkkuja + osallistua arvointoihin ja voittaa Suomipalkintoja, jipii!! Ja sitten mennään käymään yhdessä nordic kaupassa, jossa siis myydään kaikkia pohjoismaiden herkkuja, saas nähdä mitä sieltä löytyy! :) Vähän harmittaa kun on luvattu sadetta koko viikonlopuksi, mutta ei mahda mitään, aion silti pitää hauskaa ja nauttia viimisistä päivistä täällä! Ihanaa viikonloppua!
torstai 9. kesäkuuta 2011
Kesäkuun yhdeksäs vol 2
Noniin.. nyt on syöty suklaata, vaahtokarkkeja, vohveleita, cupcakeja ja kakkua.. eiköhän riitä taas vähäksi aikaa :D Saa nähdä monta kiloa mulla on huomenna vaa'assa enemmän;) Oli kyllä ihan hauska ilta, vaikka välillä pakeninkin huoneeseeni vähän "rauhoittumaan", mutta pidemmittä puheitta, tässä vähän kuvia tältä illalta :)
Pitäähän onnittelukyltti olla, synttärisankari ihan itse sen valmisti :D
Pitäähän onnittelukyltti olla, synttärisankari ihan itse sen valmisti :D
kakkua koristelemassa..
lopputulos oli tämän näköinen.. vähän kansainvälisempää meininkiä täällä päin, mutta hei missä on kaikki Suomiliput?
mun lahjaa avaamassa..
ja pitihän sitä päästä heti kokeilemaan, onneksi lahja oli mieluinen :)
Meillä on täällä nyt aikamoinen sekasorto meneillään, saa nähdä saadaanko huomiseksi lainkaan siivottua :D Vähän myös jänskättää, että miten pystyn palaamaan huomenna taas normaaliin ruokavaliooni tälläsen herkuttelupäivän jälkeen, mutta enköhän mä siihen pysty jos vaan tarpeeksi tahdon :) Ja hei, huomenna on taas perjantai, jeeee!!! Mitä viikonloppu suunnitelmia teillä on? Mä ainakin aion viettää huippuhauskan viikonlopun ihanien ihmisten seurassa! Palaillaan taas :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)